Kansalaisaloite pakkoyhdistyksiä vastaan

Sipoon käynnistynyt Pakko-ammattiliikkeet ilmoitti tiistaina kansalaisaloitteen hallituksen kunnallisuudistusta vastaan. Aloitteen tarkoituksena on parantaa kuntien suojaa pakkoyhdistyksiltä ja varmistaa, että kunnilla on riittävät resurssit lakisääteisten tehtäviensä suorittamiseen.

Pieni joukko Sipoon ihmisiä on huhtikuun aikana perustanut liikkeen taistelemaan kuntayhtymiä vastaan. Tausta on huolissaan paitsi Sipoosta myös kaikkien suomalaisten kuntien tulevaisuudesta, sanoo liikkeen puheenjohtaja Pia Tynys.

– Olemme olleet yhteydessä ihmisiin ympäri Suomea ja huomanneet, että samanlaisia ​​tunteita on muuallakin. Ihmiset kokevat, että hyvin toimivat ja elinvoimaiset kunnat pakotetaan yhdessä epäsuorasti.

kunta

Kolme päätavoitetta

Liike on tänään käynnistänyt kansalaisaloitteen parantaa kuntien suojaa valtionhallinnon pakottamilta kuntayhdistyksiltä. Aloitteessa ehdotetaan, että kuntayhtymiä voidaan perustaa vain, jos kuntapäättäjät ja asukkaat kannattavat sitä.

Aloite lisäisi myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja paikallista demokratiaa sallimalla piirihallinnot. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kunnan tai kaupungin erillinen hallinto olisi tarpeen, jos asukasmäärä edustajaa kohti ylittää 500.

Aloitteella pyritään myös varmistamaan, että kunnilla on riittävät resurssit lakisääteisten tehtäviensä suorittamiseen.

– Se on ollut yksi tämän kunnallisuudistuksen ideoista, jonka tarkoituksena on vähentää kuntien budjetteja ja lisätä samalla tehtäviä. Tällöin kunnat joutuvat mahdottomaan tilanteeseen, eli ne eivät enää pysty suorittamaan näitä tehtäviä ja joutuvat liittymään yhteen, Tynys selittää. Aloitteen takana on jo edustajia ja pormestaria ympäri Suomea ja puolueiden rajojen yli. Sipoon pormestari Mikael Grannas oli yksi ensimmäisistä, joka antoi nimensä paperille.

– Mielestäni tämä on hyvä aloite ja vaikka nimi “Pakkoyhdistyksiä vastaan” kuulostaa vähän kapinalliselta, kun tutustut aloitteen sisältöön, huomaat sen olevan erittäin rakentava. itse näkevät sen järkevänä ja poistavat tällaisen pelottelun, lahjonnan, kiristyksen ja pakko-tyyppisen asenteen.

Toimii keskustelun avajana

Pakkoyhdistys

50 000 parlamentin vaaditun käsittelyn nimen oletetaan kasvavan kuuden kuukauden kuluessa. Tampereen yliopiston julkishallinnon professori Risto Harisalo uskoo sen menestyvän.

– Uskon, että vaadittavat nimet kootaan, mutta miten niitä käsitellään parlamentissa, on toinen asia. En ehkä odota sieltä paljon, mutta tämä tuo uutta tietoa ja lisää ihmisten aktiivisuutta, Harisalo sanoo. Harisalon tekemän tutkimuksen mukaan kuntien ja valtion välinen luottamus on heikko.

– (EN) Suhtaudun myönteisesti myös aloitteeseen, koska tämä on loistava tapa saada valtio keskustelemaan tasavertaisesti kuntien kanssa ongelmista, jotka ovat yhteisiä sekä kunnille että valtiolle. Kuntien ja valtion välillä on epäluottamusta ja se on este kaikelle.

Post Author: sampo

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *